Veronmaksaja ja autoilija elättävät poromiehen

Poronomistajia – poromiehiä – on Suomessa noin 4.500. He omistavat yhteensä noin 200.000 poroa (1). Poroja hoidetaan pohjoisessa Suomessa. Porot saavan lain mukaan laiduntaa vapaasti ja kulkea esim. autoteillä. Paliskuntien tulee suojata viljelykset, pihat ja vastaavat aidoin.

Porotalouden tuotto oli vuonna 2020 noin 38 miljoonaa euroa. Summasta teurastuloja (myynti ja oma käyttö) oli noin 18 miljoonaa euroa, 49%. Muut tulot olivat peto- ja liikennevahingot 32%, tuotantotuki 12%, investointituki 5% ja muut ylimääräiset tulot 2% (2). Menot olivat noin 33 miljoonaa euroa. Porotalouden tulo oli vuonna 2020 5.18 miljoonaa euroa (3). Poronomistajaa kohden tulot ovat keskimäärin 1151 euroa, josta siis yli puolet kertyy korvauksina ja tukina.

Teuraiden lukumäärä oli 2020 noin 84000. Yhdestä porosta saadaan lihaa seuraavasti:

·       Vasa 20 kg

·       Vaadin 35-40 kg

·       Härkä 50-60 kg

70% teuraista on vasoja. Jos vaatimia ja härkiä teurastetaan yhtä paljon, keskimääräinen lihapaino on noin 30 kg. Täten poronlihan tuotanto on noin 2.300 tonnia vuodessa. Lihakilon tuotto on noin 8 euroa ja puhdas tulo noin 2 euroa. Keskimäärin teurasporo tuottaa siis 60 euroa (4). Vertailun vuoksi voidaan todeta, että hirven keskimääräisellä lihapainolla 150 kg ja 50.000 kaatoluvalla syntyy hirvenlihaa vuosittain 7.500 tonnia eli yli kolminkertainen määrä poronhoitoon verrattuna.

Petojen tappamia poroja on vuosittain noin 6000. Petovahinkoja maksetaan keskimäärin 2200 euroa per poro, kun taas teurastetusta porosta tulo on korkeintaan 500 euroa (5). Korvausten perusteluina pidetään teurasarvon lisäksi poron kasvupotentiaalia ja siitosarvoa, so. poron kuoleman takia lihaa jää saamatta ja jälkeläisiä syntymättä, sekä poron erityisiä kykyjä, esim. kesyyttä ja ahkionveto-osaamista.

Ns. Lex Hallan mukaan Hossa-Irnin paliskunnnassa petovahingot maksettiin 2009-2017 kaksinkertaisina, koska suurpetoja oli paljon. Hossa-Irnin paliskunnassa vahingonkorvaukset voivat olla 20 kertaa suuremmat kuin teurastulot, ja Inari-Hossassa 6-12 kertaa. Suurin yhdelle poronhoitajalle maksettu petovahinkokorvaus oli v. 2016 yli 218.000 euroa, yli 200 kertaa keskimääräinen poromiehen tulo. Suurin yksittäinen korvaus 2013-2015 oli runsaat 155.000 euroa (6) ja vuonna 2019 kerrottiin jopa 700.000 euron eli keskimääräiseen (puoliksi tuista ja korvauksista kertyvään) tuloon nähden lähes 700-kertaisesta korvauksesta (7)). Onkin esitetty, että poroja jätetään tarkoituksella vartioimatta petokorvausten toivossa ja että petovahinkoja liioitellaan laajasti (8) . Monissa lähteissä on myös arvioitu, että suurpetolaskentojen tulokset ja petovahinkojen määrät eivät täsmää.

Olettaen em. 30 kg lihapaino pedoille menetetty lihamäärä on 180.000 kg. Kahdeksan euron kilotuotolla laskettuna tuotonmenetys on 1.44 miljoonaa euroa. Paliskuntain yhdistyksen tilastojen mukaan maamme verovaroja käytettiin petovahinkojen korvaamiseen vuonna 2020 noin 9.4 miljoonaa euroa, eli jokainen suurpedon väitetysti syömä porokilo tuotti poromiehelle 52 euroa, 6,5-kertaisesti teurastuoton.

 Vuosittain liikenneonnettomuuksissa kuolee noin 4000 poroa, jotka Liikennevakuutuskeskus korvaa. 2019 korvauksiin kului 2.5 miljoonaa euroa, eli olettaen 30 kg lihapaino auton tappaman poron lihakilo tuottaa poromiehelle 21 euroa (9), lähes kolminkertaisesti teurastuoton. Korvaus kerätään liikennevakuutusmaksuilla kaikilta Suomen autoilijoilta. Mielenkiintoista on, että ko. korvaussummat ovat eri suuruisia. Ilmeisesti petojen tappamien porojen aiheuttama mielipaha poromiehille on arvioitu isommaksi kuin auton tappaman poron.

Porot aiheuttavat myös vaikutuksia ympäristöönsä. Porokolareiden seurauksena korjataan vuosittain 15-20 miljoonan euron edestä ajoneuvovaurioita (9). Summan maksavat autoilijat joko kaskovakuutusmaksuina tai korjauskuluina. Usein maksajina ovat turistit, jotka tuovat matkailutuloa Lapin maakuntaan vuosittain 1500 miljoonaa euroa ja tuottavat jopa 15.000 henkilötyövuotta (10)

Porot aiheuttavat vuosittain haittaa viljelyksille, pihoille ja jopa hautausmaille. Suojauksia ei ole tai ne ovat huteria. Tilastotietoa maksetuista korvauksista ei ole. Sen sijaan verovaroja on käytetty kyllä Luonnonvarakeskuksessa mm. porojen peltovahinkojen arviointioppaan laadintaan, vaikka lain mukaan näitä vahinkoja ei pitäisi lainkaan syntyä.

Metsätaloutta porot haittaavat syömällä lehtipuiden lehtiä ja kasvaimia. Porojen talvilaidunnus aiheuttaa mekaanisia vaurioita etenkin alle puolimetrisiin männyntaimiin. Porot aiheuttavat lisäksi runkovauriota kookkaampiin puihin keloessaan sarviaan niihin (11).

Lisäksi porotalous ja vapaa laiduntamisoikeus aiheuttavat vaikeasti monetisoitavia vaikutuksia Lapin luontoon. Suuri haaste on ylilaidunnus ja siitä seuraava biodiversiteetin pitkäaikainen kärsiminen. Esimerkiksi jäkälää on jouduttu tuomaan poroille etelästä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että alkuperäiskansan poronhoitoelinkeino tuottaa per poromies keskimäärin noin 600 euroa vuodessa. Toinen 600 euroa vuodessa tehdään tuilla ja korvauksilla, jotka maksetaan suomalaisten yhteisistä verovaroista ja autoilijoiden liikennevakuutusmaksuista.

Korvaukset jakautuvat ilmeisesti hyvin epätasaisesti. Elinkeinoon liittyvä vapaa laiduntamisoikeus tukee suurpetokannan kasvua ja aiheittaa kiistattomia haittoja luonnolle ja kymmenien miljoonien eurojen autonkorjauskulut pääasiassa turisteille, jotka tuovat todellista tulovirtaa Lappiin, sekä kuluttaa herkkää tunturiluontoa.

Lisäksi on melko selvää, että petokorvausjärjestelmää väärinkäytetään, ja vahinkojen liioittelua käytetään paitsi taloudellisen hyödyn toivossa myös legitimoimaan suurpetometsästys.

Jos jokaiselle poromiehelle maksettaisiin 600 euroa vuodessa, kuluisi verovaroja 2.7 miljoonaa euroa. Nyt veronmaksajille ja autoilijoille aiheutuvat kulut ovat yhteensä lähes 20-kertaiset.

Onko veronmaksajien, autoilijoiden, viljelijöiden ja luonnon maksama hinta hyvästä omastatunnosta  kohtuullinen? Tai edes oikeudenmukainen?

Viitteet

(1)    https://yle.fi/uutiset/3-10461515

(2)    https://paliskunnat.fi/py/materiaalit/tilastot/

(3)    https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/80138

(4)    https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/kotielaimet/poro

(5)    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.324547

(6)    https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000007256710.html

(7)    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.449801

(8)    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.324547

(9)    https://www.apu.fi/artikkelit/porokolarin-riski-korkein-marraskuussa-tasta-syysta-pahinta-vaaravyohyketta-on-etelainen-poronhoitoalue

(10)https://www.lapinliitto.fi/edunajaminen/matkailu/

(11) http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/ratara-n.htm