IFPI:n oman tutkimuksen mukaan laittomia internet-palveluja käyttää Suomessa kolmannes internetin käyttäjistä. Edelleen, kirjoittaja arvioi, että lisääntyneestä kulutuksesta koitunut arvonlisäys valuu harmaan talouden ja välittäjien taskuihin.
Kirjoitus on tyypillinen edunvalvojan kirjoitus, jossa hämärretään tosiasioita esittämällä niitä intressiryhmän kannalta suotuisassa valossa. Esimerkiksi 1.2 miljoonaa työpaikkaa kuulostaa paljolta, mutta jos arvioidaan, että maailmassa (jota tutkimus ilmeisesti koskee) on miljardeja työpaikkoja, kyse onkin alle promillen muutoksesta. Lisäksi kaikilta aloilta poistuu työpaikkoja tuottavuuden kasvaessa tai rakenteellisten muutosten seurauksena.
Kirjoituksessa ei kerrota, mitä suomalaisten laittomien internet-palvelujen käytöllä tarkoitetaan. Tilanne olisi varmasti huolestuttava, jos tosiaan kolmannes suomalaisista internetin käyttäjistä hankkisi systemaattisesti edelleenlevitettäväksi massoittain tekijänoikeuksien suojaamaa materiaalia. Mikäli he vielä maksaisivat siitä jollekin kolmannelle osapuolelle, syntyisi kirjoittajan kuvailemaa harmaata taloutta ja välittäjiä. Hyvin todennäköisesti kirjoituksessa esitettyyn lukuun on kuitenkin on kuitenkin luettu mukaan kaikki mahdollinen käyttö, josta ylivoimaisesti suurin osa todennäköisesti on satunnaisia, omaan käyttöön tarkoitettuja muutaman kappaleen latauksia.
Ehkä hankalin kohta kirjoituksessa on piratismin aiheuttamien taloudellisten menetysten arviointi. Arvio perustunee alan itsensä määrittelemiin yksikköhintoihin eikä esimerkiksi markkinamekanismin määrittelemään markkinahintaan. Täten arvio on siis täysin mielivaltainen.
Paljolti kirjoituksessa esitetyin perustein voitaisiin ajaa myös esimerkiksi separaattori- tai pinkopahviteollisuuden asiaa: jos harmaata tuontia ja piraattiseparaattoreiden tai -pinkopahvien käyttöä ei saada kitkettyä, alalta häviää miljoona työpaikkaa ja taloudelliset menetykset ovat arvioitu markkinan koko kerrottuna valmistajan määrittelemällä yksikköhinnalla.
Toisen hengentuotoksen taloudellinen hyödyntäminen on luonnollisesti tuomittavaa. Olisi kuitenkin syytä ymmärtää, että internetin tyyppisen jakelukanavan syntyminen on sellainen toimintaympäristön muutos, johon myös tarjonnan ja erityisesti hinnoittelun tulisi reagoida. Hintataso ei ole saavutettu etu.
