Ovatko taiteen leikkaukset todellakin kohtuuttomia?

 

Suomen hallitus aikoo leikata taiteen rahoituksesta 17 miljoonaa euroa vuonna 2025. Taidealan protestit ovat olleet äänekkäitä, mutta kuinka kohtuuttomia nämä leikkaukset todella ovat?

Arvioin seuraavassa väitteitä leikkausten kohtuuttomuudesta arvioimallal leikkausten suhteellista suuruutta ja vertaamalla niitä muihin yhteiskunnassa tehtäviin leikkauksiin. En käsittele sinänsä mielenkiintoisia kysymyksiä siitä, miksi julkisella rahoituksella tulisi ylipäätään rahoittaa taidetta ja tai siitä, mitä tulisi rahoittaa. 

Mitä on taiteen rahoitus?

Taiteen rahoitus on hiukan huonosti määritelty käsite. Yleensä puhutaan nimittäin taiteen ja kulttuurin rahoituksesta, jolloin mukana ovat suoran taitelijoiden tuen lisäksi erilaisten kansalaisia palvelevien instituutioiden (esim. kirjastot), kulttuuriperintöä säilyttävien rakenteiden (esim. museot), taidelaitosten (teatterit, oopperat, orkesterit) ja taiteilijoita välillisesti tukevien rakennelmien (taiteilijaeläkkeet, lainauskorvaukset, kopiointikorvaukset, teoshankinnat) rahoitus. Lisäksi samoilta momenteilta rahoitetaan taiteen tekemiseen tarvittavia infrastruktuureja kuten erilaisia rakennuksia. Pyrin seuraavassa tarkastelemaan lähinnä suoraa tukea taiteilijoille; esimerkiksi museo- ja kirjastotoiminnan olen yrittänyt rajata pois. Infrastruktuurien rahoitusta arvioin erikseen, koska ne ovat käytännössä välttämättömiä monelle taidetyypille.

Valtion rahoitus taiteelle

Tarkastellaan ensin valtion rahoitusta. Valtion taiderahoitus tulee pääasiassa OKM:n budjetin momentilta 29.80. Valitaan taiteen rahoitusta edustamaan seuraavat momentit:

1. 29.80.16 Taiteilijaeläkkeet: (myöntö 2024) 23 M€
2. 29.80.31 Esittävän taiteen valtionosuus: 101 M€
3. 29.80.34 Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (pääasiassa opetus-  ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisiin valtionosuuksiin) 97 M€
4. 29.80.41 Yksityisen kopioinnin hyvitykset ja teoslainakorvaukset 28 M€
5. 29.80.50 Avustukset taiteen ja kulttuurin edistämiseen 96 M€
6. 29.80.51 Apurahat taitelijoille, kirjailijoille ja kääntäjille 19 M€
7. 29.80.56 Valtionavustus kansallisten taidelaitosten (Kansallisteatteri, -ooppera ja -galleria) toimintaan 65 M€
8.  29.80.72 Kansallisgallerian ja valtion taideteostoimikunnan kokoelmien kartuttaminen 2 M€ (olettaen että teokset hankitaan suomalaisilta taiteilijoilta)

Kuten budjetissa yleensä, summissa on mukana indeksikorotus edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteensä valtio rahoitti taidetta näin mitattuna vuonna 2024 siis arviolta 431 miljoonalla eurolla.

Lisäksi valtio osallistuu tilakustannuksiin valtionavustuksina ja perusparannusten kautta 30-50 miljoonalla eurolla (esim. 29.30.52 Valtionavustus tilakustannuksiin 2025 31 M€ ja 29.30.75 Tilojen perusparannukset 2025 3 M€ sekä 2024 momentin 29.30.50 lisämyöntö 10 M€ peruskorjauksiin)

Voidaan siis arvioida, että suuruusluokaltaan valtio rahoittaa taiteilijoita ja heidän toimintamahdollisuuksiaan noin 450 miljoonalla eurolla vuodessa.

Kuntien rahoitus taiteelle

Kuntien rahoitus jakautui 2023 suurin piirtein seuraavasti:

• Musiikki 90 M€
• Teatteri, tanssi, sirkus 100 M€
•  Taiteen perusopetus 90 M€
•  Museot ja näyttelyt 160 M€
•  Muu kulttuuritoiminta (lastenkulttuuri, apurahat, palkinnot, julkinen taide) 130 M€
•  Visuaalinen taide 10 M€

Yhteensä summa on 580 miljoonaa euroa. Summa sisältää valtionavustuksia noin 110 miljoonaa euroa joten nettosumma on 470 miljoonaa euroa.

Tilastokeskuksen kulttuuritilastojen mukaan kuntien kulttuuritoimen keskimääräinen nettokustannus jakautui 2020 seuraavasti:

• Kirjastot 40 %
• Museo- ja näyttelytoiminta 16 %
• Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta 9 %
• Musiikkitoiminta 9 %
• Taiteen perusopetus 9 %
• Muu kulttuuritoimi  (orkesterit, bändit, oopperat, kuorot, esitykset, avustukset 18 %

Oletetaan että kirjastotoimi sisältyy em. tilastointiin. Kun poistetaan sen osuus ja oletetaan että museo- ja näyttelytoiminnasta 10 prosenttiyksikköä kohdistuu museoihin, voidaan todeta, että taide saa kunnilta noin 235 miljoonaa euroa vuositasolla. Tätä rahoitusta ei ole tarkoitus leikata. Kulttuurin ja taiteen järjestäminen ei kuitenkaan ole kuntien lakisääteinen tehtävä, joten leikkauksia on todennäköisesti odotettavissa.  

Säätiöiden rahoitus taiteelle

Säätiöt rahoittivat taiteita tuoreen selvityksen noin 85 miljoonalla eurolla 2023.

Leikkausten suuruus

Absoluuttinen määrä: Leikkaukset kohdistuvat seuraaville momenteille:

• 29.80.31 Esittävän taiteen valtionosuus: 8.5 miljoonaa €
• 29.80.41 Leikataan 5.5 miljoonaa € koska yksityinen kopiointi on vähentynyt
• 29.80.50 leikataan 6,5 M€. 

Leikkausten bruttovaikutus (ilmoitettu lisäsäästö) on noin 20 miljoonaa. Mitoituksessa on kuitenkin otettu huomioon myös muita tekijöitä, ja nettovaikutus (budjettien erotus eri vuosina) on noin 17 miljoonaa.

Määritetään seuraavaksi leikkausten suhteellinen suuruus verrattuna eri kokonaisrahoituseriin.

Suhteellinen määrä kokonaisrahoitukseen verrattuna: Yhteensä taide saa siis suomalaiselta yhteiskunnalta 770 miljoonaa euroa vuositasolla. Puheena oleva 17 miljoonan euron leikkaus on tästä noin 2.2 prosenttia. (Koko taiteen ja kulttuurin rahoituksesta leikkaus on alle 1.7 prosenttia.)

Suhteellinen määrä valtionrahoituksen verrattuna: Leikkaus on noin 3.7 prosenttia.

Arvioitu suhde rahoitukseen johon momentit kohdistuvat: Leikattavien momenttien valtionrahoitus on 207 miljoonaa euroa. Kuntien rahoitus näitä momentteja vastaaville menoille on karkeasti arvioiden noin puolet taiteelle kohdentuvasta kokonaisrahoituksesta. Säätiöiden rahoituksen voidaan arvioida kohdentuvan momenttien aloille kokonaan. Leikattavien momenttien kokonaisrahoitus on siis arviolta noin 410 miljoonaa euroa. Tästä rahoituksesta leikkaus on noin 4 prosenttia. Luonnollisesti mitä pienempiin yksiköihin mennään, sitä suuremmilta leikkausprosentit näyttävät. Niille toiminnoille, jotka päättyvät, leikkausprosentti on 100.

Leikkaukset ovat siis laskentatavasta riippuen 1.7-4 prosenttia.

Vertailu muihin yhteiskunnan leikkauksiin

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) rahoituksesta leikataan vuonna 2025 74 miljoonaa euroa ja 2026 74 miljoonaa euroa lisää ja 2027 96 miljoonaa euroa lisää. HUS:n budjettikehys 2024 oli noin 2200 miljoonaa. Leikkaukset ovat siis yli 3 prosenttia vuodessa ja kasvavat vuosittain prosentuaalisesti merkittävästi koska vertailutaso laskee vuosittain. HUS joutuu ilmeisesti korottamaan asiakasmaksujaan kymmenillä prosenteilla.

Leikkaukset työttömyysturvaan vähentävät tukia noin 300 miljoonalla eurolla vuositasolla 2025. Työttömyysturvan taso on ollut Suomessa noin 4.3 miljardin euron tasolla. Leikkaus on noin 7 prosenttia nykytasosta.

Muutosten asumistuen myöntöperusteissa arvioidaan tuottavan noin 40 miljoonan euron säästöt 2025. Asumistuet ovat vuotuisesti suuruusluokaltaan 2 miljardia euroa. Leikkaus on noin 2 prosenttia nykytasosta.

Johtopäätökset

Voidaan todeta, että taiteen leikkaukset ovat siis suuruusluokaltaan täysin linjassa monien muiden yhteiskunnan leikkausten kanssa. Lisäksi taiteen leikkaukset eivät vaaranna potilasturvallisuutta, eivät heikennä työttömien toimeentulomahdollisuuksia eivätkä vaikuta ihmisten mahdollisuuksiin asua haluamallaan tavalla. 

Säästöpaineet ovat Suomessa valtavat. Leikkauksista huolimatta valtion budjetti 2025 on alijäämäinen ja valtion nettolainanottotarve on 12,4 miljardia euroa. 2 prosentin maltillisella korkokannalla laskettuna pelkkä tämän lisävelan vuotuinen korkokustannus on 248 miljoonaa euroa, kolmannes arvioidusta taiteen vuosittaisesta kokonaisrahoituksesta ja yli puolet valtion rahoituksesta taiteelle. On melko selvää, että Suomessa ei voida jatkaa taiteen tukemista nykyisellä intensiteetillä. Myös taiteen on sopeuduttava.

Lopuksi huomautan, että Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 106 oppilaitosta, joista on mahdollista saada kulttuurialan tutkinto, ja kymmeniä, joissa on mahdollista suorittaa taidealan tutkinto. Edellisen valossa olisi nopeasti tarpeen tarkastella näiden alojen koulutuksen volyymeja kriittisesti.