Veneesi vastuuvakuutus ei korvaa

Oletko ajatellut kuka korvaa, jos joku törmää veneeseesi toisella veneellä selkeästi meriteiden sääntöjen vastaisesti? Intuitiivinen ajatus lähes kaikilla on, että törmääjä sössi ja törmääjän vastuuvakuutus korvaa.

Vaan kun ei.

Periaatteessa lainsäädäntö on selvä. Vesiliikennelaissa 782/2019 säädetään päällikön vastuusta, meriteiden sääntöjen noudattamisesta, ohittamisesta, turvallisesta nopeudesta ja monesta muusta vastaavasta tärkeästä asiasta. Vesiliikennelaissa ei kuitenkaan säädetä korvausvelvollisuudesta tilanteessa, jossa lain rikkomisesta syntyy vahinkoja. Korvausvelvollisuudesta säädetään erikseen merilaissa 674/1994, ja säädös on hyvin selkeä: se, joka rikkoo sääntöjä, maksaa.

Uuden vesiliikennelain esitöissä sekä KKO:n linjauksissa todetaan kuitenkin, että merilain vahingonkorvausperusteita ei pääsääntöisesti sovelleta huviveneilyyn (HE197/2018):

”Oikeuskäytäntö on ollut horjuvaa varsinkin sen suhteen, voidaanko merilain sanktioita ja vahingonkorvausperusteita kohdistaa muuhun kuin kauppamerenkulkuun, vaikka merilakia voidaan tapauskohtaisesti soveltaa muuhunkin kuin kauppamerenkulkuun. Osassa näistä tapauksista on ollut kyse vuokravenetoiminnasta. KKO:n tulkinnoista voinee vetää kuitenkin sen johtopäätöksen, että rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan ainakaan tavallisiin huviveneisiin (KKO:2010:79) merilain rangaistussäännöksiä ei voi soveltaa. KKO:n ratkaisussa 2017:24 on kuitenkin katsottu, että siinä mainitussa tapauksessa 20-paikkaiseen ns. RIBveneeseen on voinut soveltaa merilain vahingonkorvausperusteita, koska yhtiön toiminnan kaupallinen luonne ja veneen ominaisuudet huomioon ottaen ei ole ollut perusteltua tulkita kauppamerenkulun käsitettä niin suppeasti, etteikö merilakia voisi soveltaa. Merilain soveltamisen kannalta on ratkaisevaa ollut se, että sopimuksen perusteella ammattimaisesti ja vastikkeellisesti on kuljetettu matkustajia kauppamerenkulkuun soveltuvalla aluksella ja tästä on aiheutunut henkilövahinkoja.”

 Aiemman vesiliikennelain aikaan merilakia ilmeisesti sovellettiin huviveneilyyn; Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n ratkaisutietokannassa vakuutuslautakunta on vuonna 2015 ratkaissut veneiden välisen törmäyksen korvausvelvollisuuden vedoten merilakiin.

 Korvausvastuusäädösten puuttuessa sektorilainsäädännöstä korvausvelvollisuutta säätelee yleinen vahingonkorvauslaki 412/1974, jossa korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää tuottamusta (huolimattomuus, laiminlyönti) tai tahallisuutta.

Vastuuvakuutuksen ehtojen mukaan yleensä korvataan se, josta voimassa olevan lainsäädännön mukaan katsottaisiin vakuutetun olevan vastuussa. Tahallisuus on ehkä tunnistettavissa, mutta siinä, mikä on vesiliikenteessä tuottamuksellista päästäänkin vakuutusyhtiökeplottelun parhaalle osaamisalueelle. Tarinat kertovat mm. tapauksista, joissa yllättävästä tuulenpuuskasta syntynyttä törmäystä ei ole katsottu tuottamukselliseksi. Em. tietokannasta löyty ainakin kaksi (1,2) vakuutuslautakunnan ratkaisua, joissa vakuutusyhtiön käsitys huolimattomuudesta on aivan toinen kuin vakuutuksenottajan.  Kummassakin tapauksessa vakuutuksenottaja aiheutti vahingon veneellä toiselle veneelle, mutta vakuutusyhtiö ei pitänyt toimintaa huolimattomana. Vakuutuslautakunta oli toista mieltä ja suositti korvausta.

Itse jouduin asianomistajana tilanteeseen, jossa toinen vene törmäsi teknisen vian takia laiturissa olleeseen veneeseemme. Kuten arvata saattaa, törmääjän vakuutusyhtiö ilmoitti, että tekninen vika ei ole huolimattomuutta ja että vahinkoa ei vastuuvakuutuksesta korvata.

Onko tekninen vika huolimattomuutta? Päällikkö on vesiliikennelain mukaan vastuussa veneensä kunnosta, mihin perustuu esimerkiksi suositus tarkistaa veneen tekniset laitteistot kauden aikana säännöllisesti. Vakuutusyhtiön mielestä elämä vaan on.

Mitä tähän sanoo kansalaisen oikeustaju? Tyhjää lyö.

Jokaisen veneastuuvakuutuksen ottajan kannattaa nyt miettiä tarkkaan mistä vakuutuksessaan maksaa. Vesiliikennelaissa ei ole korvaussäädöksiä ja sen esitöissä todetaan, että pääsääntöisesti merilakia ei huviveneilyyn sovelleta. Tämän seurauksena huviveneilyssä ei ole voimassa ajoneuvoliikenteen tyyppistä ankaraa vastuuta, ja jokainen veneilijä altistuu itsestä riippumattomille omaisuusvahingoille juuri sen verran kuin vahingonkorvauslaki vapauttaa vahingontekijää vastuusta. Vakuutusyhtiöiden pääasiallinen tehtävä on kiemurrella korvausvastuusta irti.  Vastuuvakuutusta jäseniltään vaativien pursiseurojen kannattaisi varmistaa, onko vakuutuksesta todellista hyötyä, ja keskusjärjestö SPV:n kannattaisi ehkä pyrkiä selkeyttämään tilannetta vakuutusalan kanssa. Tilanteen ollessa tämä tarvittaisiin vähintään joku yleinen linjaus siitä, mikä on huolimattomuutta ja mikä ei.

Ennen sitä kannattaa jokaisessa kolaritilanteessa vastuuvakuutetun törmäilijän miettiä erittäin tarkkaan, miten sanoittaa tapahtuneen. Uskoisin että kännykän katselu rantautumistilanteessa on varmuudella huolimattomuutta, ja jos haluaa pelata oikein varman päälle kannattaa todeta, että vastapuoli on niin ikävä tyyppi, että vedin tahallani sen venettä päin.